Tänään mediassa, kansan huulilla, keskustelupalstoilla, lööpeissä, lähes kaikkialla on ollut näkyvissä yhden henkilön nimi, eilen menehtyneen ja poisnukkuneen Mika Myllylän nimi, aikamme hiihtolegendan, sekä viimeaikoina, ristiiritaisen ihmisen valitsemat elämänpolut.
Mikaa on muisteltu monista eri tahoista tänään iltapäivälehdissä, myös kansa on muistellut Mikaa lämpimästi, moni, on tyytynnyt vain puhumaan Mikan kuolemasta, harva on ryhtynnyt pohtimaan syitä hänen kuolemaansa, kaksi ihmistä ainaskin olen bongannut, jotka muisteluissaan keskittyivät tähän, hiihtoliiton entinen toimitusjohtaja, Paavo M. Petäjä sekä hiihdon ex. päävalmentaja, Kari-Pekka Kyrö.
Molemmat sivuttivat aihetta, mutta, kumpikaan ei sanonnut suoraa mietintöjään, nimittäin sen tosiasian ja näkökulman, skandaalinenhakuinen media, on yksi potentiaalinen syypää Mikä Myllylän kuolemaan.
Tottakai, ymmärrän, että todenäkösesti, nuo lööpit, otsikot, dopingkäryistä, viinanhuurteisista illoista, Mikan rikossyytteistä sekä muista asioista jotka veivät Mikan elämän pois raiteltaan, ovat sitä mitä ihmiset haluavat lukea, sitä mikä myy lööppejä, ihmiset ovat skandaalinhakuisia, ja käryiset otsikot myyvät, tottakai. Mediaa ei voi moittia siltä osin, he tekivät ainoastaan töitä palkkansa eteen.
Mutta, polttava kysymys johon ei koskaan saada vastausta, on, ilman median kärynhakuisia otsikoita, olisiko Mika Myllylä elossa, olisiko Mika selvinnyt elämän raidepoluilta paremmin, nopeammin, ja ehompana miehenä ilman mediaa, jotka muistuttivat häntä, hänen elämänsä suurimmasta virheestä, jotka toivat nämä virheet jälleen ihmisten muistiin? Olisiko kaikki tämä vähitellen unohtunut ihmisiltä, ilman mediaa, ja ilman että media muistutti ihmisiä, virheistä jotka Mika teki? Kylmä tosiasia on, suomalaiset eivät muista aina asioita, ilman että heitä muistutetaan. Ihmiset, eivät koskaan tule ymmärtämään, sitä maailmaa, missä Mika eli hiihtovuosinaan, sekä sitä maailmaa, jossa valinnat, jotka hän teki, oli pakko tehä, jotta hän pystyi, ja sai, tehä sitä mitä hän rakasti, nimittäin hiihtää.
Kysymyksiä, joihin ei koskaan tulla saamaan vastauksia, Mika Myllylä teki virhearvioita elämässään, ja rankaisi itseään, tämänpäiväisten läheisten, tuttujen sekä ystävien haastetteluiden perusteella, aivan tarpeeksi, ilman että muiden olisi tarvinnut rankaista häntä virheistä, virheistä, jotka tänä päivänä ovat jo yli 10 vuotta vanhoja, virheistä, jotka juontavat juurensa, vielä pidemmälle, 90 lukuun, hiihtopoluille, sekä hiihtopolkujen välissä tehtyihin ratkaisuihin, sekä päätöksiin. Virheistä, jotka kaikki tiedostivat, mutta virhe, ja vastuu, jonka Mika Myllylä joutui kantamaan aivan liian yksin, vaikka hän ei ollut ainut vastuullinen ihminen.
Mielestäni, media, sekä erityten kansa, Mika etupäässä itse, rankaisi/vat liian rankasti, jokainen ihminen tekee virheitä, Mika teki ainoastaan virheen joka kaikui koko kansan korville.
''Liian kova hinta maksettiin yhden miehen toimesta''
Kiva että ainakin joku viitsii mainita median roollin - mä ainakin uskon, että ilman median jatkuvaa panettelua olisi Mika voinut vielä päästä raittiin elämän makuun. Toisaalta, jos hän olisi sitä oikeasti halunnut, olisi hän siihen pystynyt no matter what. Vaikea juttu, mutta pääpointti on - ilman Mika Myllylää ei suomalainen mieshiihto olisi siinä missä se olisi nyt, ja musta meidän pitäisi osoittaa vähän kiitollisuutta.
VastaaPoistaJep, oli pakko ottaa aiheeks, vaikka tää nyt kummiskaan hirveen laajalle leviä tää mun mielipide, mutta, ainaskin joillekkin ja joittenkin silmiin sentään.
VastaaPoistaMullaki on vahva usko että ilman Media roolia, Mikalla olis menny paremmin, mutta, tämähän on tietenki vaan spekulaatiota luonnollisesti.
Ja totta, ilman Mikaa, Mikan malliesimerkkiä, niin nuorille kun vanhoillekkin urheilijoille, suomalainen mieshiihto ei olis missään, ei ainaskaan samalla tasolla.